Retki

Vapaan keskiviikon ja ihanan syyssään kunniaksi tein pienen retken. Ihan lähellä, mutta kuitenkin tarpeeksi kaukana.



Vaikka museokorttelissa oltiinkin, en käynyt tällä kertaa näyttelyissä, kävelin vailla suurempaa suunnitelmaa ja nautin maisemista. Täytyy jättää jotain seuraavaksi kerraksikin. Pienessä Onnenkukko -puodissa tosin kävin ja nappasin mukaani pari viisain miettein ja suloisin kuvin varustettua postikorttia.

Auringonsäteiden häikäistessä oli niin raukea tunnelma, että melkein hetkeksi unohdin olevani Kouvolassa.

Tuonne palaamme siis varmasti uudestaan.

Ensin kuitenkin huomenna kotiin Espooseen, joku joutuu taas vähän liian kovaa rutistavan ja vähän liian tiiviisti kyhnäävän halipulaisen käsittelyyn. Eikö kouluissa ja työpaikoilla voitaisi ottaa rutiiniksi vaikka aamuhalit? Helpottaisi kovasti tällaista yksinäistä opiskelijaa. Laitetaanko adressi pystyyn? ;)

Laiskan Kuningattaren Piiras

Viime lauantaina yksinäinen vatsani suorastaan huusi omppupiirakkaa. Ajattelin käyttää mökillä kokeiltua, helppoa ja maukkaaksi todettua ohjetta joka löydettiin täältä (jopa appiukko, joka ei kuulemma tykkää omenapiirakasta, kehui tätä). Mökillä piiraasta jäi maito pois. Kirjoitin reseptin paperille, ja tekovaiheessa huomattiin, että vaikka ohjeistuksessa luki "lisää maito", ei sitä aineslistassa näkynyt. Poikaystävä muisteli määrän olleen kaksi desiä, mutta koska taikina oli jo hurjan juoksevaa, jätin maidon suosiolla pois. Ja hyvä näin, oikea määrähän oli siis kaksi ruokalusikallista :) Hyvää tuli myös maidotta!

Päätin siis hyödyntää iisiä ohjetta uudestaan. Taikinaan sekoittelin vehnäjauhojen uupuessa sämpyläjauhoseosta. Maitoa ei jääkapistani löydy juuri koskaan, paitsi ehkä joskus vaateliaiden vieraiden jäljiltä, joten korvasin sen vedellä. Mitäköhän tästäkin tulee... ajattelin. Taikinan ollessa valmis, iski leipuriin laiskuus, omenoiden kuoriminen ja pilkkominen tuntui aivan liian aikaa, ja voimia vievältä puuhalta, olihan kellokin jo melkein kymmenen illalla ja ystävältä lainattu Amelie houkutteli katsomaan... Noh, onneksi oli nopeampiakin vaihtoehtoja, kaivoin pakkasesta marjoja ja kippasin mustikat ja vadelmat vuokaan taikinan päälle.

Ei siis ihan omppupiirakkaa tällä kertaa, mutta ihan hirmuhyvää oli tämäkin. Pystytkö muka vastustamaan?

Laiskan Kuningattaren Piiras

1,5 dl juoksevaa margariinia

1,5 dl sokeria

2 munaa

2,5 dl sämpyläjauhoseosta

1 tl leivinjauhetta

2 rkl vettä

Päälle:

mustikoita

vadelmia

sokeria

Voitele piirakkavuoka. Sekoita rasva ja sokeri, lisää munat, jauhoseos ja vesi. Sekoita tasaiseksi. Kaada vuokaan ja ripottele marjat päälle. Paista 175 asteessa noin puoli tuntia. Herkuttele vaniljajäätelön kera.

Nam!

Tuotos oli ihanan mehevä ja sämpyläjauhojen rouheet toivat kivaa rakennetta kuohkeaan taikinaan. Ja niin helppoa! Seuraavana päivänä piirakka oli muuten vielä parempaa, kannattaa siis jättää vähän myös huomiselle, jos vain malttaa ;)

Tänäkin víikonloppuna leivotaan, se on päätetty. Ja tällä kertaa ihan seurassa!





Oh, it must be love

"Let me tell you now

I got a feeling, I feel so strange

Everything about me seems to have changed

Step by step, I got a brand new walk

I even sound sweeter when I talk

Let me tell you now

I've never felt like this before

Somethings got a hold on me that won't let go

I believe I'd die if only I could

I feel so strange, but I sure feel good

Let me tell you now

My heart feels heavy, my feet feel light

I shake all over, but I feel alright

I never felt like this before

Somethings got a hold on me that won't let go

I never thought it could happen to me

Got me heavy when I'm in misery

I never thought it could be this way

Love's sure gonna put a hurting on me

Oh, it must be love"

Etta Jamesin svengaavaa klassikkoa versioi tulevassa Burlesque -elokuvassa Christina Aguilera.

Svengaa tämäkin.