Run, run Rudolph

Odottelen parhaillaan kahta ihanaa naista saapuvaksi luokseni Kouvolaan viikonlopuksi. Yksikään mun kotipuolen ystävistä ei ole vielä käynyt täällä, joten kyseessä on merkkitapaus. Tarkoituksena olisi viettää vähän pikkujoulua, ja samalla nämä taitavat olla sitten mun tuparit, suurella porukalla ;) Ei haittaa, laatu korvaa määrän! Tätä on odotettu.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

Ps. Näkeekö kukaan muu kuvassa poroa? Ihan selvä tapaus, sarvet ja kaikki! :D

Winter Songs

Tunnustan, olen jouluihminen. Aloitin joululaulujen kuuntelun pikkuhiljaa jo lokakuun puolella. Nyt kun jouluun ei ole enää kuukauttakaan, alkaa joulumusiikin kulutus jo lähestyä huippuaan. Tänään olen valehtelematta kuunnellut koko päivän joululallatuksia, enkä ole saanut tarpeekseni vieläkään. Salaisuus piilee soittolistan vaihtelevuudessa. Oi ihana Spotify! Aiemmin jouduin tyytymään vain muutamaan omistamaani joululevyyn, ja samojen biisien pyöriminen tuntitolkulla sai jopa minut kyllästymään. Nyt olen tehnyt soittolistan, josta löytyy vähintäänkin kymmeniä eri artisteja, sekä eri tunnelmia. Joulu/Talvi -listalta löytyy mm. Sinatraa, Dean Martinia, Nat King Colea, Elvistä, Johnny Cashia, Whitney Houstonia, Rosie Thomasia, Luther Vandrossia, Tori Amosia, KT Tunstallia, James Brownia...sekä tottakai Disneyn hahmoja :D Ja paljon, paljon muuta.

Yksi uusi suosikkilevy on ehdottomasti Hotel Cafe presents: Winter Songs. Viime jouluksi julkaistulla levyllä esiintyy pelkästään naispuolisia artisteja singer-songwriter genrestä. Levy sisältää niin uusia kappaleita, kuin tuoreita tulkintoja vanhoista suosikeista. Esittäjinä mm. Brandi Carlile, Alice Smith, Fiona Apple, Lenka ja Katy Perry. Suosittelen tsekkaamaan jos kaipaa jotain muuta kuin perusjoulurallatuksia, tämä levy ihan oikeasti kuulostaa hyvältä :)

Lempparibiisi levyltä taitaa olla Sara Bareillesin ja Ingrid Michaelsonin kirjoittama ihana Winter Song.
Tässä siitä studiopätkää:



Sara Bareilles & Ingrid Michaelson : Winter Song

Crush Crush Crush!

Ei löydy kovin montaa julkkismiestä joiden perään huokailisin. Johnny Depp on tietysti vienyt sydämeni jo ajat sitten, eikä varteenotettavia haastajia vielä tähän päivään mennessä ole löytynyt.

Nyt taidan kuitenkin olla vähän ihastunut (shhhh...). Kanavasurffaillessa törmäsin Mullan Alla -sarjan uusintoihin ja muistin miksi aikoinaan ohjelmaa seurasinkaan... Ei niin etteikö koko sarja olisi laatutavaraa, mutta Billyä näyttelevä Jeremy Sisto sai tämän tytön tapittamaan ruutua entistä tiiviimmin. Ihastuin oikeastaan jo joskus pienenä katsellessani Kultaiset Aamut, Siniset Illat -elokuvaa (on muuten harvinaisen imelä nimi leffalla). Olin aivan unohtanut, anteeksi Jeremy!

*Huokaus*

Onko muita ihastuneita..? Kauniita (tai komeita) unia :)

Snow White and all her merry friends

Lunta odotellessa...



Laleh - Simon Says

Makuuhaaveita

Mulla on haaveissa meidän makkarin sisustaminen. Siellä on tällä hetkellä aika lailla vain pakolliset, eli sänky, yöpöydät, hylly sekä katossa lamppu ja ikkunoissa verhot (nekin eriparia, tai siis 4kpl verhoja, 2 turkoosia ja 2 ruskeaa :D ikkunaseinä on niin leveä, että yhdet verhot ei riitä ja toi "väliaikainen" ratkaisu on nyt jäänyt jo aivan liian kauaksi aikaa..). Eikä siis minkäänlaista sisustusta, ei mattoja, ei seinillä mitään. Ei mitään yhdistävää punaista lankaa.

Haaveilenkin nyt siis uudistuksesta. Suunnitelmat ovat vielä hyvin auki (lue = niitä ei ole), mutta koska budjettikin on tällä hetkellä aika tarkalleen nolla euroa, ei projektilla ihan huutava kiire ainakaan vielä ole. Jos siis unohdetaan se, että allekirjoittaneen mielenterveys huutaa rauhallisen ja kutsuvan makuusopin perään.

Tässä joitain löytämiäni inspiskuvia...

Kuten huomaatte, näissä ei nyt vielä ole oikeen minkäänlaista yhtenäistä linjaa... Tiedän että haluan rentoa, kutsuvaa, pehmoista, raikasta, kaunista ja tunnelmallista. That's it.

Lattialle aattelin paria isoa lyhtyä kynttilöille...

Neulottu muhkea torkkupeitto on ehdoton! Harkitsen jopa itse puikkoihin tarttumista... Hui.

Jalkojen alle pehmeääkin pehmeämpää.

Tiedän, kuva on lastenhuoneesta, mutta miksei noi zetat toimis yhtä hyvin aikuisten makuuhuoneessa? I like :)

Little Girl & Boy Lost

Uusimmassa Voguessa on upea kuvakooste Little Girl & Boy Lost. Kyseessä on siis tulkinta Hannusta ja Kertusta. Kuvaajana on toiminut Annie Leibovitz.

Tyttö Lily Cole, Poika Andrew Garfield, Noitana Lady Gaga.

Koko koosteen löydät täältä: Vogue Feature Little Girl & Boy Lost

Inspiroivaa!

Lohtuleffoja

Olen nyt taas vaihteeksi ollut kipeenä jo puolisentoista viikkoa, ja voi apua, että on tylsää. En jaksais millään enää vaan olla, mutta en toisaalta jaksa tehdäkään mitään. Haluaisin pukea päälleni joskus jotain muutakin kuin yövaatteet tai kollarit (niin ihanat kuin mun synttärilahjakotihousut onkin) ja käydä jossain muualla kuin Alepassa. Tosin sielläkin mua jo heikottaa, joten pidempi ulkoilu taitaa olla vielä aivan liian extremeä. En pääse edes Muotimessuille! Pah.

Mutta. On tässä hyvätkin puolensa, uskokaa pois. Tulin potemaan rakkaaseen kotikotiin <3, ja kotisohvalla maatessa on ehtinyt tuijotella leffoja. Kipeenä täytyy tietysti katsella takuuvarmia ihania luottoelokuvia, eikä mitään liian sykkää jo valmiiksi synkälle mielelle. Se on ainakin ollut mun resepti tällä kertaa :) Toimii, ainakin hetken!

Näihin olen uppoutunut ja leijaillut jonnekin ihan muuaalle...

Pienenä mun suosikkeja Hei Kuka Puhuu -leffojen ohella. Ne kun vielä jostain löytäis!

Aivan ihana. Yks viime vuosien lemppari. Suosittelen lämpimästi! (Pääparin yhtye The Swell Season soittaa muuten Helsingin Kulttuuritalolla helmikuussa. Tää haluu sinne!)

Hymyilen valehtelematta leffan alusta loppuun asti (okei, siinä yhessä kohassa myös pillitän aina).

Tämän katsoin itseasiassa ensimmäistä kertaa, se oli odotellut digiboksin tallennuksissa jo ainakin puolivuotta. Pidin erityisesti elokuvan visuaalisesta puolesta, ihania  pastellisia karkkivärejä, upeita pukuja, meikkejä ja kampauksia, kauniita kuvakulmia ja valaistuksia.

Tämän olen katsonut ekan kerran joskus pienenä äiskän kanssa, ja ihastuin jo silloin (vaikka en kaikkea ihan ymmärtänytkään). Tässä elokuvassa siis lauletaan kaikki vuorosanat, ja sekös nauratti. Loppupäivä menikin sitten aina laulellessa... minä: "Miiitää su-ulle kuuluu-uuu?" äiti: "Kiito-os hyvää-ääääää." minä: "Mitähä-än oo-o-oo-on ruoaksiiiiii-iii?" äiti: "Jaaa-au-helihaso-ooo-o-o-oppaaaaaaa!" No, oli se ainakin meidän mielestä hauskaa :)

Nykyään osaan tietysti arvostaa jo leffan muitakin puolia. Tämä jos mikä elokuva näyttää hyvältä. Värit ovat kirkkaita ja kaikki on mietitty huolellisesti (tottahan toki asun tulee sointua tapetin väreihin!). Catherine Deneuve on ihastuttava siveellisine pastellineuleineen. Olkoonkin kornia, silti tyylikästä!

Ja se loppu, ja se tunnarilaulu. *Sniff*

Lopuksi vielä tällainen bonus.

I heart Disney, I heart musikaalit, I heart Julie Andrews. Ei varmaan tartte sanoa mitä mieltä olen leffasta :)

Tulipahan pitkä postaus. Hyvää yötä! :)

Kliseistä, mutta niin totta.

Takana aivan mahtavan ihana pitkä synttäriviikonloppu. Sain taas muistutuksen siitä, että mikään ei korvaa ystäviä. Kiitti tytsyt, ootte parhaita!!!

Vaatekaapin inventaario sujuu helpommin ystävien & skumpan kera...

Kaksin aina kaunihimpi

Mun kamuilla on ainakin niin hilpeet jutut että...

Välillä voi vähän suuttua ja sitten sopia...

Tanssiminenkin on huomattavastí hauskempaa kamun kanssa

Kun kamu on pitkä ja sä oot lyhyt, sen nekku osuu sopivasti sun otsaan kun halitte, eikä oo väliä vaikka mekko meinaa tipahtaa, kun teillä on niin kivaa ettette huomaa kumminkaan.

Joskus on parasta vaan olla...