A Short love affair

Pienoinen ristiriita. Kuuntelen Spotifysta joululauluja (se on vielä sallittua, on, on!) ja samalla etsiskelen inspiraatiota ensi kesän pukeutumiseen.

Näin muutama yö taakse päin unta kesäisestä Helsingistä, ja siitä lähtien kaipuu lämpimään, aurinkoiseen, rentoon tunnelmaan on ollut hurja. Olen jo suunnitellut ostoslistaa kuumempien aikojen varalle... Himoitsen ainakin ohutta, vilpoista ruutupaitaa, ylitsepursuavan röyhelöistä kukkapuseroa, raikasta raitapaitaa, uusia bikineitä (mieluiten muutamin kappalein ), valkoista hellemekkoa, sekä jotakin pististä, jotakin sinistä, jotakin mintunvihreää, jotakin kultaista, jotakin vaaleankeltaista, jotakin punaista...ja ja ja ja ja. Aiai. Ihan tulee vesi kielelle.

Ehdottomana ykkösenä listalla ovat tällä hetkellä, surprise, surprise, täydelliset farkkushortsit.

Rentous on käsin kosketeltavaa :)

Kuva1 Kuva2 Kuvat3,4&5 Kuva6

Jouluvieras

Äiskän luokse oli kotiutunut jouluksi suloinen vieras.

Söpöläinen on nimeltään kuulemma Joona Joulutonttu. Joona valloitti meidät hymyllään aivan täysin ja toivommekin nyt saavamme siitä jokavuotisen vierailijan. :)

Ihana Joulu

Ihanaa, tunnelmallista joulua kaikille <3

Paljettipukki

Paljetit jyräävät pukeutumisessa edelleen yhtenä tämän hetken kuumimmista jutuista. Ainakin etelässä myös joulupukit ilmeisesti seuraavat tarkkana trendejä, sain nimittäin tänään pikkuruisen kimmeltävän tuliaisen Gran Canarialta piristämään (tai järkyttämään) hillittyä joulukotia...

Niin tacky, että menee jo selvästi siistin puolelle!

Sininen luomiväri on ilmeisesti myös kova sana pukkien keskuudessa. Huhhuh.

Toivon hartaasti, ettei meidän ihka aito ainoa oikea Pohjolan Pukkimme ota mallia etelän veljistä, vaan pysyttelee perinteisessä. Jos tuollainen kävelisi vastaan elävänä ja oikeassa koossa, saattaisi siinä hyvinkin olla ainekset elinikäiseen joulutraumaan.

Minikokoinen bling-pukki sen sijaan onnistui ehkä vähän yllättäenkin piristämään päivääni entisestään, ja pääsi siitä hyvästä kököttämään kunniapaikalle ikkunalaudalle. Pitäisköhän pukille hommata kaveriksi poro? ;)

For Lovers Only

Warning! Seuraava voi aiheuttaa kyynisimmille oksennusreaktion.

Lähiaikoina on tullut kuunneltua paljon eri tyyppistä musaa, mm. Editors, El Perro Del Mar, Jeremy Warmsley, A Fine Frenzy, Laleh, Jay Jay Johansson, Florence + The Machine ja The Decemberists löytyvät viime aikojen soitetuimmalta soittolistaltani Spotifysta.

Sitten tuli kova kaipuu vanhan kunnon soul ja r&b -musiikin pariin, se on aina se kotisatama mihin palaan uusien tutkimusmatkojen jälkeen. Alicia Keysin levy The Element Of Freedom ilmestyi juuri sopivaan rakoon. Levy ei sinällään sisällä mitään uusia odottamattomia oivalluksia, mutta toimii. Alician innoittamana kaivoin esiin myös muita suosikkeja. Mun tän hetkiseen väsyneeseen, koti-ikäväiseen ja kuitenkin kummallisen rauhalliseen olotilaan sopii juuri tuttu ja turvallinen musiikki, ilman liian yllättäviä koukkuja. Pehmeät soul-harmoniat ja jokseenkin ennalta arvattavat, kuitenkin parhaimmassa tapauksessa samaistuttavat sanoitukset ja sävellykset luovat kotoisaa tunnelmaa, hoitavat haavoja. Eri fiiliksiin ja jopa vuodenaikoihin vaan sopii parhaiten eri musiikki (okei, soul toimii mulle aina). Soul ja r&b -kappaleiden sanoituksethan useimmiten pyörivät rakkauden ilojen ja surujen ympärillä (niin tosin suurin osa muustakin musiikista), ja se sopii minulle nyt vallan mainiosti. Olkoonkin kornia ja imelää itkeä rakkaansa perään ja hehkuttaa tekevänsä mitä tahansa tämän vuoksi, puhumattakaan baby -sanan ylettömästä venytetystä käytöstä, I don't care. Mulla on ikävä mun hania & I'm not afraid to say it!

Laulamisen jätän silti tällä kertaa suosiolla ammattilaisille :D













Kolme yötä vielä ja pääsen kotiin <3

Dreaming of a White Christmas

Vaikka en todellakaan voi sanoa kotiutuneeni opiskelupaikkakunnalleni Kouvolaan, kaipaan joka hetki takaisin kotiin Espooseen, koko viikko kuluu viikonloppua odottaen, eikä tämä paikka vain tunnu yhtään omalta, on täällä jotain mikä voittaa tällä hetkellä pääkaupunkiseudun olot 6-0.

Lunta! Paljon valkoista, puhdasta lunta!

Niin kaunista! Eikä haittaa vaikka on melkein kaksikymmentä astetta pakkasta, kun voi kietoutua ihaniin lämpöisiin vaatekerroksiin ja kuljeksia lähes incognitona, pipo ja huppu päässä sekä huivi naaman peittona.

Sataisipa Espooseenkin jouluksi paksu valkea lumipeite :)

Pikkumustan metsästäjä

Siivoukset, tiskaukset ja muut ikävät puuhat odottaisivat, mutta sen sijaan että ähkisin inhottavia hommia, istuskelen jalat ylhäällä mutanaamio kasvoilla, kuuntelen loistavaa musiikkia ja nautin höyryävästä teekupposesta. Niin paljon mukavampaa.

Samalla etsiskelen inspiraatiota pikkujouluasuun. Pikkumusta olisi tietysti täydellinen niin pikkujouiluihin kuin muihinkin menoihin, jos se siis olisi täydellinen. En omista mitään sen tapaistakaan. En edes epätäydellistä. Myönnettäköön, etten kovinkaan aktiivisesti ole etsinyt, mutta ainakin vilkuillut olen kovasti, jos en niinkään metsästänyt. Haluan asun, joka on tarpeeksi yksinkertainen ja klassinen, että sen tietää käyvän vielä muutaman vuodenkin päästä, mutta kuitenkin myös joku juju pitäisi olla, mikä erottaa sen muista. Vaikeaa, eikö? Niin ja luonnollisestikin mekon tulisi istua täydellisesti, sekä korostaa kaikkia lukuisia  parhaita puoliani ;)




Nellyn sivuilta bongasin tämän Motelin ihanuuden. Yksinkertainen, tyylikäs, ja jujuna v-aukkoinen selkä. Hinta on kuitenkin huokeat 78,50 euroa, joten joulualea odotellessa... En myöskään ole varma istuvuudesta, vaikka kuinka pidänkin siitä, ettei malli ole aivan ihoa nuoleva, en ole varma sopiiko hieman lötköttävä malli kuitenkaan juuri minulle.




Samoin Nellystä, Motel-merkkinen olkaimeton mekko miellyttää (näyttää muuten paljon kivemmalta catwalk-videolla kuin kuvassa). Ei ehkä kovin monikäyttöinen, harmi vain.


Vaihtoehtoja on tietysti lukemattomia. Sen oiken löytäminen vain on tässäkin asiassa hankalaa. Ehkä se osuu kohdalle sitten kun on osuakseen, luotetaan siihen :) Sitä odotellessa mulla onkin jo huomisiin pikkujouluihin jo ihan muunlainen asukokonaisuus mielessä, kunhan vain löytäisin puuttuvat osat vielä pikapikaa huomenissa... We'll see.

Nyt pesen pois naamion ja matkaan untenmaille... Mmmm.

Tuesday Blues

Viikonloppu tuli ja meni,  oli ihanaa saada olla taas vaihteeksi kotona. Kotona kaikki on paremmin, niin se vain on.

Onnistuneen viikonlopun jälkeen onkin sitten ollut pari inhottavaa päivää, väsyttää ihan koko ajan, tuntuu, ettei mistään tule mitään ja kaikki on huonosti. Ihan näin pahasti asiat eivät tietenkään ole, mutta kun olo valtaa, minkäs teet.

Ajattelinkin viettää tämän illan stressiä torjuen ja voimia keräillen vällyjen välissä, herkkuja syöden ja leffaa katsellen. Holiday-elokuva taitaa olla juuri sopivan hömppää tähän tarkoitukseen, bonuksena vielä se, että leffa sijoittuu joulunaikaan. Eli rentoutumista tiedossa, suosittelen muillekin. Sen verran voisin ponnistella, että lakkaisin kynnet. Ehkä. Tai sitten en, fiiliksen mukaan :)

Jotain sentään olen saanut aikaiseksi, joulukorttipaja on aluillaan. Korostan sanaa aluillaan. Vielä luvattoman monta olisi aikomus väsätä :)

Täällä on muuten lunta!

Kotiin!

Puoli kolmen junalla lähtö Helsinkiin, jei! Tänään ehdin käväistä vain pikapikaa kotikodissa, koska mennään äiskän kanssa kuuntelemaan UMON & Emma Salokosken joulukonserttia Temppeliaukion kirkkoon. Tämän jälkeen pääsen äitin hoiviin yhdeksi yöksi, tulee ehdottomasti tarpeeseen!

Lopun viikonlopusta aion nyhjöttää kotona <3 ...Ja ehkä kaivaa joulukoristeita esille, jos saan tahtoni läpi ;) Tää tyttö on nyt aikas onnellinen :)

Sillä päivä, se on kaunis.

Ei tää päivä nyt sitten ihan täydellisesti sujunut.

Heräsin aamulla siihen, että oli kummallisen valoisaa verrattuna normaaliin synkkään kahdeksan aamuun. Hieraisin silmiäni ja katsoin kelloa. No, sehän näytti puolta kymmentä. Koulua olisi ollut kahdeksasta yhteentoista. Olin laittanut herätyksen klo 6.40, eikä mulla ole minkäänlaista havaintoa tästä kellon ajasta tai herätyksen sammuttamisesta. Ja mä herään AINA herätyskelloon. Yleensä käännän tietoisesti kylkeä ja painan torkkua, mutta nyt ei tosiaan ole mitään muistikuvia.

Siinä siitten ensimmäisenä tuli mieleen, että apua, tänään meidän piti katsoa se Jalla Jalla, ja nyt ne luulee että olen kipeenä enkä pääse leffasta nauttimaan (missatut venäjän tunnit eivät luonnollisestikaan olleet ensimmäinen huolenaiheeni). Siispä äkkiä viestittelin kaverille pommiin nukkumisesta, ja kai me silti katsotaan leffaa tänään, jooohan? Noo, vastaus oli hyvin uninen, siellä oli myös nukuttu pitkään ja toinen kamu koisi vieläkin. Mutta juu, tervetuloa silti leffaa katsomaan.

Sanoin, että ilmoittelen kunhan olen saanut kolmannen kaverin kiinni, jonka siis oletin olevan koulussa, ja tulisimme samaa matkaa. Ja kappas kappas, sielläkin oli nukuttu pommiin. Ja koska hän asuu hieman hankalamman matkan päässä, olisi leffapäivää parempi siirtää.

Että näin. Ei siis päästy kouluun asti. Eikä katsottu Jalla Jallaa. Tässä oli selvästi joku suurempi suunnitelma takana.

Vaikka päivä ei täydellinen ollutkaan, oli se sentään kaunis! Ihana pikkupakkanen ja auringonpaiste houkuttelivat mut ottamaan kameran mukaan kauppareissulle.

Tähän olis tehnyt mieli ripustella joulupalloja :)

Kauniiseen päivään kaunista musiikkia:

Hyvää yötä!

The sun said it's goodbyes

Kuinka voikaan väsyttää! Olen koko alkuviikon kävellyt ihan sumussa, enkä ole saanut mitään tehtyä. Tänään keskiviikkona tulin koulusta suoraan kotiin, vaikka olisi pitänyt käydä kaupassa, kirjastossa, postissa ja ja ja... Ruokavarastot huusivat tyhjyyttään, joten söin siinä sitten puhelimessa höpötellessäni nälkääni aamuisia kaurapuuron jämiä suoraan hellalle unohtuneesta kattilasta. Seisaaltaan.

Saatuani kupuni täyteen kylmää puuroa, juutuin puolihorroksessa koneelle koko ajan tiedostaen, että askareet kutsuvat.. Päätin kuitenkin lopulta käydä pienille päiväunille, ehtiihän niillä asioilla juoksennella vielä myöhemminkin. Heräsin pikkupäikkäreiltäni sitten noin neljän tunnin jälkeen, kellon tullessa kahdeksan. Siinä vaiheessa en tietenkään enää voinut minnekään lähteä, alkaakahan siihen aikaan telkusta niinkin laadukas ohjelma kuin Unelmien Poikamiestyttö (on muuten aivan mahtavaa viihdettä, varsinkin kun käy samalla tekstiviestien välityksellä ystävän kanssa keskustelua miesehdokkaiden hirveydestä). Kaapit eivät siis tänään ehtineet täydentyä, täten iltapalaksi puolikas purkki yrttituorejuustoa. Äiti olisi ylpeä!

Huomenna on onneksi vain kahteentoista asti koulua, jonka jälkeen rentoudutaan muutaman ihanan tyttösen kanssa, ja vihdoin  katsotaan yksi mun suosikkikomedioista, Jalla Jalla! (jossa muuten näyttelee myös ihanainen Laleh). Toipuakseni tämän päiväisistä ruokatraumoista, ohjelmaan tulee ainakin omalta osaltani kuulumaan ehdottomasti aivan yletöntä mässäilyä.

Täydellinen torstai tulossa?

Lila Darling

Ai että oli mukavaa.