And the winner is

...tai olisi pitänyt olla.

Ihka oikea artisti ja ihan oikeasti toimiva biisi Euroviisuissa?

Tai hei, edes tää?

Kun ei niin ei.

Nyyh.

My tears don't show, but oh honey they flow

Ohhoh. Kuinka uuvuttavaa syöminen, sohvalla löhöäminen, syöminen, saunominen, joutavien juttelu ja taas syöminen voikaan olla. Oon ihan poikki, mutta hyvällä tavalla. Sillä tavalla raukeena.

Ja toiset ne vaan jaksaa pestä vessoja, istutella persiljoja, juoksennella kaupungilla, kokkailla, metsästää koulukirjoja... Ja mitä muuta? Mä oon tästä pelkästä passattavana olemisesta jo aivan töttöröö.

Tööttinä voin onneksi huokaista helpotuksesta, että lauantai-illan ohjelmana on ainoastaan yksinäinen viisukatsomo peiton alla, kai se pää pitää ottaa sieltä alta kuitenkin näkyviin, että jotain näkeekin. Eväänä suolakeksit valkohomejuuston kera. Ainiin ja päivän syömingeistä yli jäänyttä kääretorttua ja pullaa. Ainiin ja kakkua kans.

Viitsisiköhän tässä ottaa vielä torkut ennen illan koitosta?

Mmmmm.

*

Päivän biisinä jotain aivan muuta kuin Euroviisuja.

On muuten hiano viteo. Nii ja piisi.

(Googletelluissa kuvissa itse artisti, Diane Birch)

Tortorella

En varsinaisesti rakasta siivoamista, vaikka siistiä, kaunista kotia rakastankin. Siivoamisen ohessa, sen päätteeksi, tai välillä ihan vaan sen sijasta, nautin kuitenkin kaikesta pikku piipertämisestä, tavaroiden asettelusta ja ihan mistä tahansa elinympäristöä vähänkin kaunistavasta puuhasta. Siivoamisessa pitäisi kai olla kyse puhtaudesta, minulle sillä sattuu olemaan ennen kaikkea esteettinen merkitys. Toki puhtaus on tärkeää, mutta vaikka kuinka tuoksuisi mäntysaippualta, ei se lohduta jos pöydät notkuvat paperipinoista ja lattiat ja tuolin selkämykset vaatekasoista.

Kaunis ympäristö = levollinen, inspiroitunut mieli.

Kasoista kaunistukseksi. Tosin monta sotkuista pinoa ja paikaltaan karannutta tavaraa jäi vielä kiusaamaan, mutta eihän sitä voi kaikkea millään jaksaa, eihän? Näin siinä käy kun eksyy niille luvattomille harhapoluille. Pitäisi varmaan oppia pysymään suunnitelmassa ja priorisoimaan, haahuilu kun vaan on niin paljon mukavampaa.

Nyt Rakkautta ja Tupakkia, illan elokuvana siis (ainakin) John "Tortorella" Turturron kirjoittama ja ohjaama iloittelu!

Hempeitä todisteita

is

Kun rakkaasi soittaa, kaadat intoillessasi mehulasin sänkyyn

Rakas ostaa kesäkotiinne haluamasi suihkuverhon

Kipeänä ollessasi rakas tuo jätskiä

Haluaisit soittaa aina ne kaikki parhaat biisit rakkaallesi

Rakas tietää pelkän levynkannen perusteella onko musa mielestäsi hyvää

Siitä kai sen tietää.

(kuva theselby)

Rainy days

Blogi on pitänyt hieman taukoa monestakin syystä, ja samalla ei oikein mistään syystä.

*

Nyt kuitenkin sateen inspiroimana (tai lannistamana) aloin väsäämään soittolistaa, Sadepäivän Soundtrack, olkaa niin hyvät.

Niille, joilta Spotify vielä uupuu, seuraa tottakai biisilista

Past Mistake - Tricky

Lightning Strikes - Jay-Jay Johanson

Over Our Heads - Zero 7

Your Town - Laleh

Almost Pretty - The Perishers

Remain - Jose Gonzales

Now At Last - Feist

Revelry - Kings Of Leon

Devils In The Doorway - Martin & James

Run - Snow Patrol

Come With Me - Maia Hirasawa, Nicolai Dunger

Stop Complaining - Skye

How To Disappear Completely - Radiohead

Jackie's Strenght - Tori Amos

Pray For Rain - Massive Attack

The Closing Of The Doors - Roisin Murphy

Sleeping Pills - Suede

First Song For B - Devendra Banhart

Falling Slowly - Glen Hansard

Carraria Via - Jettie

Many Of Horror - Biffy Clyro

All The Way To New York City - Rosie Thomas

***

Kunpa pian olisi aihetta hellelistan tekoon.