Rakkaat ihmiset on siellä, tutut rakkaat paikat on siellä, parhaat kaupat, mun levyt, mun kirjat, sänky, ihana valkoinen huutonetistä bongattu arkkupöytä, isompi telkkari (siihen ei paljon vaadita) dvd-kokoelma, TALLENTAVA digiboxi ja ne kaikki mun lukuisat tallennukset joita en ehdi ikinä katsoa (syyslomaa odotellessa), löhösohva, keittokirjat, Makuuni, meri, ratikat, paremmat astiat; täällä opiskelijaboksissa on vaan jämät, MTV!!!, vaatekaappeja puolikkaan sijasta kokonainen rivistö ja vähän päälle, kirjastohuone, leffateatterit on auki päivisinkin eikä kaupat mene kuudelta kiinni, Alepa joka on auki jopa sunnuntaina, supersunnuntait, silityslauta, Indiskasta hetki ennen lähtöä ostettu rahi/lattiatyyny (uusin perheenjäsen) vai mikä se ny oli, Hissu, kiireiset ja tylyt ihmiset... On ikävä jopa Alepan inhottavaa myyjää joka ei nosta edes katsettaan vaan lukee samalla lehteä kun paiskoo mun ostoksia siinä hihnalla eteenpäin. Paitsi silloin kun käyn yksin kaupassa kyseinen hyypiö yrittää smalltalkata, magee lompakko sulla... Säälittävää.
Joku vois paijata mun päätä. Nyyh.
Nää auttaa ees vähän:
Sudenkorentovalot <3
Good ol' Charlie Brown, aina yhtä myrtsi, mutta niin halittava.
Eksynyt Ameriikan tuliainen.
Espanjan tuliaiset.
Fiilistelyä.
Pommin varmat vitamiinipommilasit.
P.S. Suklaa puuttuu kuvista koska se on kaikki syöty, ja tyhjyyttä huutavia kääreitä on liian kivuliasta säilyttää. Mumms.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti